PUNAISET KASVOT

Palautetaan nyt muistiimme kertomus siitä, kuinka Pietari kielsi Jeesuksen. (Mark. 14:66-72)

Pietari oli alhaalla pihassa. Muuan ylipapin palvelustytöistä tuli sinne, ja nähdessään Pietarin lämmittelemässä hän katsoi tätä ja sanoi: "Sinäkin olit tuon nasaretilaisen kanssa, tuon Jeesuksen." Mutta Pietari kielsi sen. "En ollenkaan ymmärrä mistä puhut", hän sanoi ja siirtyi ulos etupihalle.

 Tyttö näki hänet uudelleen ja sanoi siellä oleville: "Tämä mies on samaa joukkoa." Taas Pietari kielsi. Mutta hetken kuluttua muutkin siellä olevat sanoivat hänelle: "Sinä olet varmasti samaa joukkoa, olethan sinäkin galilealainen." Pietari alkoi sadatella ja vannoi: "Minä en tunne sitä miestä, josta te puhutte." Samassa kukko lauloi, toisen kerran. Pietari muisti, mitä Jeesus oli hänelle sanonut: "Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut." Hän puhkesi itkuun.

 "Olinko naamaltani punainen?" "Toivoin, että olisin voinut vajota maan alle." "Tunsin itseni idiootiksi." Tällaisia sanomme, kun olemme tehneet jonkin hölmöyden. Se on aika kammottava tunne. Seuraava on esimerkki punastumistarinasta, se on jaettu internetin keskustelupalstoilla.

”Työskentelin elokuvateatterissa ja palvelin miestä lipputiskillä. Olin nähnyt sivusilmällä karvaisen pään miehen polven korkeudella, ja sanoin hänelle, että koiria ei saa tuoda elokuvateatteriin, ellei se ole avustuskoira. Hän ei näyttänyt kuulevan, mitä sanoin, joten toistin sanomani kovempaan ääneen. Karvainen pää liikahti. Se oli hänen lapsensa.” Elokuvatyöntekijä todellakin saattoi itsensä noloon tilanteeseen.

 Me kaikki voimme nauraa tällaisille jutuille nautinnollisesti, mutta silloin ei tunnu kovin huvittavalta, kun itse teemme jotain typerää. Epäonnistumisen tunne voi olla yksi pahimmista tunteistamme, joka voi jäädä vaivaamaan mieltä pitkäksi aikaa.

Tästä on kyse: Merkitseekö typerä teko maailmanloppua, vai osaammeko koota itsemme ja oppia siitä jotain? Miten sinä olet epäonnistunut ja käsitellyt siitä syntynyttä pahanolontunnetta?

Palauta nyt mieleesi kertomus Pietarin Jeesuksen kieltämisestä. (Mark. 14:66-72). Markus tiivistää Pietarin häpeäntunteen epäonnistumisesta näin: "Hän puhkesi itkuun."

Pietari olisi voinut silloin antaa periksi, mutta sitä hän ei tehnyt. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus kohtasi Pietarin Galilean­meren rannalla. Hän kysyi kolmasti Pietarilta, rakastiko tämä häntä. Sitten Jeesus antoi Pietarille tehtävän toimia alkukristittyjen johtajana, jonka oli määrä valvoa kristillisen kirkon syntyä. Jeesus auttoi Pietaria selviytymään epäonnistumisesta ja lähtemään suuriin tekoihin.

 Rukoilkaamme. Taivaallinen Isämme, auta ettemme kokisi niin pahoina erehdyksiämme. Osoita meille, kuinka oppia erehdyksistämme ja lähteä kohti suurempia asioita. Epäonnistuminen ei ole maailmanloppu. Aamen.