Lammin kirkon historia

Historia

Lammin keskiaikainen kirkko on nykyisten tutkimusten mukaan rakennettu aikavälillä 1490–1510. Kirkko on omistettu vuonna 307 kuolleelle Aleksandrian Pyhälle Katriinalle, oppineelle marttyyrineidolle. Ennen tätä kirkkoa Lammilla on ollut kaksi vanhempaa, mahdollisesti puusta rakennettua kirkkoa.

Kristinusko on ollut tunnettua Lammilla todennäköisesti jo 1000-luvulla. Käsitys perustuu hautalöytöön Lammin Honkaliinin kalmistosta. Ensimmäiset tiedot Lammin kirkosta ovat 1420-luvulta ja Lammin hallintopitäjä mainitaan jo 1374. Molemmat tiedot perustuvat Lammin pitäjän historian mukaan Väinö Voionmaan tutkimuksiin. Todennäköistä on, että kirkkopitäjäkin olisi yhtä vanha kuin Lammi hallintopitäjänä. Lammin kirkkopitäjän alue oli rajoiltaan suurin piirtein sama kuin hallintopitäjänkin ja kirkkopitäjän rajat ovat keskiajalta lähtien säilyneet lähes ennallaan. Ainoa muutos on ollut se, että Koski HL (nyk. Hämeenkoski), joka keskiajalta asti oli kuulunut Lammin kirkkopitäjään kappeliseurakuntana, itsenäistyi vuonna 1870.

Hallinnollisesti Lammin seurakunta on kuulunut ainakin 1500-luvulta lähtien Hollolan rovastikuntaan. Vuosisatojen kuluessa Lammi on kuulunut neljään eri hiippakuntaan: Turun hiippakuntaan, Viipurin hiippakuntaan, Porvoon hiippakuntaan sekä vuodesta 1923 Tampereen hiippakuntaan.

Lammin pappila, Iso-Pappila (nyk. Helsingin Yliopiston Lammin biologinen asema) on historiatietojen mukaan aina ollut samalla paikalla. Pappilan ensimmäiset tunnetut rajat ovat vuodelta 1435 ja olivat samat vielä 1900-luvulla. Pappila on kuitenkin voinut olla olemassa jo 1300-luvulla, sillä Lammin keskiaikainen harmaakivikirkkokin on jo pitäjän kolmas kirkko.

Vielä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Lammin seurakunta omisti suuret metsä- ja peltoalat. Tilanne kuitenkin muuttui 1920-luvun jälkeen, jolloin seurakunnan maista luovutettiin suurin osa asutukseen. Ensin pari tilaa torppien lunastamista koskevan lain tultua voimaan v. 1927 ja sitten useita tiloja siirtoväen pika-asutuslain voimaan tulemisen myötä vuonna 1940.

Vuoteen 1918 saakka kirkon sisäosat olivat puisia. Tämä puusisusteinen kirkko paloi pahoin Suomen sisällissodan aikana 29.4.1918. Palon jälkeen kirkosta oli jäljellä vain harmaakiviseinät. Samassa tulipalossa tuhoutuivat vuonna 1692 kirkkoon lahjoitettu saarnatuoli, osa kirkon arkistoa sekä tapuli ja sen keskiaikainen kirkonkello. Palon jälkeen kirkon ja tapulin jälleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Kirkon seinä- ja kattomaalausten suunnittelija on taiteilija Bruno Tuukkanen. Maalaustyössä häntä avustivat B. Liukko ja J. Grönvall. Ateneumin veistonopettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl, veisti kirkkoon alttarin krusifiksin, saarnatuolin evankelistalaisveistokset, 7-haaraiset kynttilänjalat ja kolmiosaisen alttarikoristeen, triptyykin.

Suuri alttaripöytä, alttarin kaide ja saarnatuoli valmistettiin Lammilla Nybergin puusepänverstaassa. Myös penkit on veistetty Lammilla. Alttaripäädyn sinisen, puisen ornamenttikoristeen ja kuorissa olevan virsitaulun on veistänyt lammilainen taiteilija Taimi Nyberg. Alun perin puinen tapuli rakennettiin uudelleen niin, että sen alaosa on muurattu kivestä. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan sotilaskirkosta. Palon jälkeinen kirkon korjaus valmistui juhannukseksi 1920. Kirkkoon saatiin sähkövalo jouluksi 1921.

Vihkiryijy valmistui vuonna 1981. Sen on suunnitellut Raija Lehtinen ja ryijyn ovat kutoneet Iso-Evon Liukkalassa Anni Liukkala, Ebba Maaniittu ja Liisa Huostila.

Lammin kirkko restauroitiin vuonna 2002 ja Mommilan kirkko 1990–luvulla, ulkomaalaus kesällä 2006.

Urut

28-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1967 ja ne ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.

******

Keskiaika

Lammin keskiaikainen kirkko on nykyisten tutkimusten mukaan rakennettu aikavälillä 1490 – 1510. Kirkko on omistettu vuonna 307 kuolleelle Aleksandrian Pyhälle Katariinalle, oppineelle marttyyrineidolle, jonka muistoksi on rakennettu mm. Siinain Pyhän Katriinan luostari. Ennen tätä kirkkoa Lammilla on ollut kaksi vanhempaa, mahdollisesti puusta rakennettua kirkkoa.

Palo

Vuoteen 1918 saakka kirkon sisäosat olivat puisia. Tämä puusisusteinen kirkko paloi pahoin Suomen sisällissodan aikana 29.4.1918.

Palon jälkeen kirkosta oli jäljellä vain harmaakiviseinät. Samassa tulipalossa tuhoutuivat vuonna 1692 kirkkoon lahjoitettu saarnatuoli, osa kirkon arkistoa sekä tapuli ja sen keskiaikainen kirkonkello. Palon jälkeen kirkon ja tapulin jälleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström.

Kirkon seinä- ja kattomaalausten suunnittelija on taiteilija Bruno Tuukkanen. Maalaustyössä häntä avustivat B. Liukko ja J. Grönvall. Ateneumin veistonopettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl, veisti kirkkoon alttarin krusifiksin, saarnatuolin evankelistaveistokset, 7-haaaraiset kynttilänjalat ja kolmiosaisen alttarikoristeen, triptyykin. Suuri alttaripöytä, alttarin kaide ja saarnatuoli valmistettiin Lammilla Nybergin puusepänverstaassa. Myös penkit on veistetty Lammilla. Alttaripäädyn sinisen, puisen ornamenttikoristeen ja kuorissa olevan virsitaulun on veistänyt lammilainen taiteilija Taimi Nyberg.

Alun perin puinen tapuli rakennettiin uudelleen, niin että sen alaosa on muurattu kivestä. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan sotilaskirkosta. Palon jälkeen kirkon korjaus valmistui juhannukseksi 1920.

Uutta

Kirkkoon saatiin sähkövalo jouluksi 1921. Urut ovat vuodelta 1967 ja ne ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat. Vihkiryijy valmistui vuonna 1981. Sen suunnitteli Raija Lahtinen ja ryijyn kutoivat Iso-Evon Liukkalassa Anni Liukkala, Ebba Maaniittu ja Liisa Huostila.

Peruskorjaus

Lammin kirkko korjattiin perusteellisesti syksyn 2001 ja kevään 2002 aikana.  Työ valmistui helluntaiksi 2002. Korjaustyön pääsuunnittelija oli arkkitehti  Virpi Tervonen. Hän suunnitteli lisäksi sakastin laajennuksen, uuden pienen  alttaripöydän, lukupulpetin, kastemaljan jalustan, kulueristin, Kristuskynttilän  jalan, holvien yläosan valaisimet, samoin asehuoneen, länsipäädyn eteisen ja  tapulin valaisimet. Myös lehterin alla olevat pienet valaisimet ovat hänen  suunnittelemiaan. Pääurakoitsija oli Viialan Rakennusurakointi ky Viialasta.  Kirkon seinät, katon ja maalaukset puhdisti Conserva Harri Dahlström Turusta.

Korjauksen aikana suunniteltiin ja valmistettiin myös uusia kirkkotekstiilejä,  jotka täydensivät jo aikaisemmin valmistuneita tekstiilisarjoja. Uudet tekstiilit  suunnitteli tekstiilitaiteilija Raija Rastas Vantaalta j a ne valmisti KH-design Katja Huhmarkangas Lammilta. Alttarikaiteen punaisen verhoilukankaan  suunnitteli Raija Rastas ja sen valmisti Tmi Tintin Kotikutomo Tarja  Lylykangas Turengista.

Hautausmaan muistomerkit

Lammin hautausmaalla on kolme muistomerkkiä: 1920 Lammin suojeluskunta pystytti Urho Heinäsen veistämän muistokiven sisällissodan valkoisella puolella kaatuneille. Sankarihauta-alue valmistui vuonna 1948 arkkitehti Aarno Ravealan suunnitelmien mukaan ja alueeseen kuuluvan muistomerkin veisti Emil Filén. Vuonna 1954 Lammin karjalaiset pystyttivät Veikko Leppäsen veistämän muistokiven Karjalaan jääneille vainajille.

Teksti: Kaisu Koskue, Lammin seurakunta 2003